Nykykeskustelussa riitelemme työelämästä niin, että unohdamme puhua tehokkuudesta terveeseen ja rehelliseen sävyyn. Työn tuottavuus tuntuu olevan keskusteluissa sama juttu kuin työaika. Kukaan ei tietenkään usko tähän, mutta johdamme tekemistämme niin kuin uskoisimme. Olemme Suomessa aloittaneet lihavan riidan työajan muutoksista. Käytämme tietenkin keskustelullista väkivaltaa ja sorrumme huonoon dialogiin työaika-argumenttien molemmin puolin, kuten asiaan kuuluu. Tämä on tietenkin resurssiemme tuhlausta.

Työaika on nimittäin lopulta merkityksetöntä.

Työhön käytetyn ajan seuraaminen ei ihan oikeasti tuota hyvää työtä tai erinomaisuutta. Tuottavuudella ja työaikasääntelyllä ei ole juuri mitään tekemistä keskenään.  Jos olisin työnantaja, niin pyrkisin ennemmin takaamaan tekijöideni yöunet kuin paikallaolon. Vastineeksi saisin pirteyttä, tehokkuutta ja sitoutumista.

Aion kuitenkin vaahdota työajasta ja aikauskomuksistamme myöhemmin. Isolla vaahdolla. Tällä kertaa johdattelen pieneen ajatusleikkiin.

Milloin olit viimeksi tehokkaimmillasi?
Mieti asiaa hetki.
–
Keksitkö? Hyvä.
Ehdotan, että tehokkaan hetkesi seurana olivat seuraavat olosuhteet ja ilmiöt.

Teit jotain sinua kiinnostavaa.
Tehokas tekemisesi sisälsi jotain sinua kiinnostavaa. Tekemisesi kokonaisuudessaan oli sinua kiehtovaa tai jokin sen osa oli sinulle erityisen vangitseva, innostava. Kiinnostuksesi mahdollisti sinulle kykyjesi käytön, koska:

Keskityit.
Keskittyminen on kiinnostusta, puhtaimmassa muodossaan. Tiedätte kyllä. Flow. Kaikki kykysi mahdollistuvat vasta keskittymisessä. Älykkyys on keskittymisen funktio. Olit tehokkaimmillasi kuin kissa, joka herkeämättä katsoo lintua ikkunasta.

“How beautiful it is,
that eye-on-the-object look.” –W.H.Auden

Tiesit tavoitteen ja tarkoituksen.
Sinulle oli selvää, mitä ollaan tekemässä. Tavoitteesi oli selkeä. Tiesit, mitä pitää saada aikaan ja mikä olisi hyvä lopputulos ahertamisen päätteeksi. Tiesit, miksi tehdään ja mitä tehdään. Sinulla oli siis tarkoitus ja siitä nouseva tavoite.

Teit näkyvää.
Työskentelit jonkin näkyvän muutoksen aikaansaamiseksi. Teit töitä, jotta jostain näkymättömästä tulisi näkyvää. Rakensit terassia täysin uppoutuneena, kunnes päivänvalo loppui. Sinua huudeltiin sisään, mutta et muista kuulleesi sitä. Aikaansaannoksen visuaalisuus ja kosketeltavuus tuntuu kuuluvan tehokkuuden kokemukseen.

Valitsit itse ajan, paikan ja tavan
Teit todennäköisesti tehokkaan työsi silloin, kun sinulle sopi. Olit suunnitellut sen mahdollisesti etukäteen tai sitten se vain otti vaatimansa hetken. Teit sen siellä, missä se oli tarkoituksellista tehdä ja sinulle sopivalla tavalla. Onnistumme harvoin ja sattumalta olemaan tehokkaita, jos emme pysty määräämään työtapojamme. Tämä oli sitä autonomiaa.

Tunsit iloa tehdessäsi.
Nautit itsestäsi. Tunsit iloa tekemisestäsi, mutta ennen kaikkea nautit itsestäsi tekemässä. Pidit itsestäsi. Sinulla saattoi olla jopa hauskaa. On myös mahdollista, että teit hyvällä kyseiseen työhön sopivalla porukalla. Yhdessä tehty vasta aikaansaavaa onkin, kun olosuhteet loksahtavat kohdalleen.

Opit.
Saatoit osata tekemäsi asian jo entuudestaan, mutta on myös mahdollista, että teit jotain täysin uutta. Tällöin opit uutta tehokkaasti. Todennäköisesti teit jotain, mikä on osaamisesi piirissä, mutta osin epämukavuusalueella. Varmuuden ja vaaran välimaastossa. Ehkäpä aiemmalla kiinnostuksella hankittua kokemusta sovellettiin johonkin uuteen. Ah, kuulostaapa inspiroivalta. Toivottavasti pääset usein tekemään jotain tällaista.

Kadotit ajantajun.
”Onks kello jo noin paljon.” – Minä.
Oikeasti hyvän työpäivän loppupuolella usein lausuttu lause. Tiedät varmasti tunteen. Aika lentää kun on hauskaa ja uppoutuu tekemiseensä. Tai kun on paljon kiinnostavaa opittavaa. Sanonko sen flown tässä uudelleen vielä? Sanon. Relax and flow.

Kuinka moni näistä sopi tehokkuuteesi?
Uskon, että monet osuvat kohdalleen.

Ihan kaikkien ei kaikissa tilanteissa tarvitse. Varmimpia tehokkuuden elementtejä lienevät kiinnostus ja innostus sekä niissä syntyvä keskittyminen, tarkoitus, tekemisen ilo ja omaehtoisuus tekemisen tavassa.

Minun tehokkuusesimerkkejäni ovat (useimmiten) tämän blogin kirjoittaminen tai inspiroivan koulutusmateriaalin tekeminen, mutta ehdottomasti myös halkojen hakkaaminen tai pihasaunan rakentaminen, apumiehen roolissa. (Kiitos Juhalle ja Mintulle näiden hommien tarjoamisesta, kuitenkin luette.) Etenkin näiden rakennushommien apuna tunnen itseni tehokkaaksi. Aikaansaavaksi. Vaikken osaakaan juuri muuta kuin sen, mitä minulle neuvotaan. Joskus käy myös niin, että löytäessään parhaan mahdollisen tavan tehdä itselle hankalaa tai epäkiinnostavaa asiaa, eksyy hetkeksi tehokkuuteensa – aivan yllättäen. Ajattele, miltä tuntuisi, jos voisit lähestyä ikäviä tehtäviäsi tätä kautta.

Saavumme pointtiini, joka saattaa olla hiukan pelottava.
Mieti omaa työtäsi. Päivittäistä tekemistäsi.
Kun olemme löytäneet mahdollisia tehokkuuden ominaispiirteitä, verrataan niitä nyt työtehoosi.

Kuinka usein siis teet työtä,

  • joka kiinnostaa?
  • johon keskityt?
  • jonka tavoitteen ja tarkoituksen tiedät?
  • jonka tuloksen näet?
  • jonka ajan, paikan ja tavan päätät?
  • jossa nautit itsestäsi?
  • jossa opit?

Niin usein teet tehokkainta työtäsi.
Työ tarkoittaa tulosten aikaansaamista, itsestään iloitsemista ja oppimista samanaikaisesti. Työ ei ole paikka mihin mennään, se on jotain mitä tehdään. Teemme tehokkainta työtä omaehtoisesti. Työ tarkoittaa tietenkin kovaa ponnistelua, mutta arvokkaan päämäärän eteen. Työ hyvin tehtynä tietenkin kuluttaa, mutta myös kiittää lopuksi. Merkityksen, kiinnostuksen ja keskittymisen tukema tehokas työ tervehdyttää tekijäänsä. Kunhan muistamme palautua siitä. Oi rauhaa päätetyn päivätyön.

Mikä näistä elementeistä puuttuu työstäsi?
Pyydä sitä itsellesi. Etsi sitä itse.
Löydä sinulle parempi tapa.
Löydät tervehdyttävää tehokkuutta.

ps. Lue myös aiempi aikaansaamisteksti, jossa tehokkuutta etsittiin myös hyvästä suunnittelusta ja päiväjärjestyksestä:
Tehokkaan päivän resepti.

(Kuva: pixabay.)